Hui – hypnoosia!

”Kamalaa! Jäänks mä sitten joksku kanaks tai kalkkunaks, jos sä hypnotisoit mut???” Vastaavan kommentin olen kuullut aika monen suusta ja jäänyt miettimään, että sana hypnoosi todellakin aiheuttaa monissa pelonsekaisia tuntemuksia ja hyvin usein kommentin ”huuhaata”. Toisaalta en tätä ihmettele, sillä yleensähän hypnoosi tuodaan julkisuudessa esille jonkinlaisina sirkustemppuina, joita ihmiset hypnoosissa tv-kameroiden edessä tekevät.

• Mitä hypnoosi on?

Hypnoosi on

• syvä psyykkinen ja fyysinen rentoutumisen tila, jonka aikana hypnotisoitava kokee irtautuvansa todellisuudesta vaikka onkin tietoinen siitä.

Ulkoiset asiat jäävät sivuseikaksi ja huomio kiinnittyy omaan sisäiseen maailmaan.

Hypnoosi on luonnollinen ilmiö ja olemmekin päivittäin hypnoosissa, vaikka emme tuota tilaa sellaiseksi mielläkään. Hypnoosia voidaan verrata valveuneen tai juuri nukahtamista edeltävään tilaan.

Arkipäivän hypnoositila on kuitenkin hieman erilainen kuin tarkoituksellinen hypnoosi. Tarkoituksenmukaisella hypnoositilalla pyritään yleensä johonkin tiettyyn ennalta sovittuun päämäärään ja tulokseen.

• Alitajunta töihin

Ihmisen mieli käsittelee informaatiota sekä tietoisesti että alitajunnan kautta. Tietoinen mieli yleensä pyrkii välttämään epämieluisten asioiden käsittelyä ja näin ollen löytämään ratkaisuja haasteisiin.

Hypnoosilla (samoin kuin syvällä rentoutumisella) voidaan turvallisesti sukeltaa omaan alitajuntaan ja käsitellä myös sellaisia asioita tai tunteita, joiden käsitteleminen valvetilassa on haasteellista – jopa pelottavaa. Hypnoosin – kuten rentoutumisohjauksenkin yhteyteen liitetään aina myönteisiä suggestioita, joiden avulla ohjelmoidaan alitajuntaan toivottuja uusia myönteisiä käyttäytymis- ja toimintamalleja.

• Kenelle ja milloin

Jokainen hakeutuu hypnoosiohjaukseen erilaisista syistä. Tärkeintä on kuitenkin oma halu. Jos päätös on tehty jonkun muun toimesta tai jonkun toisen miellyttämiseksi, ei hypnoosi todennäköisemmin onnistu tuottamaan toivottua tulosta (esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen). Oman halun lisäksi myös luottamus hypnoosiohjaajaan on lähtökohta onnistuneelle tilanteelle. Asiakkaan itsehallinta säilyy hypnoosin aikana eikä ihmistä saada tekemään mitään, mitä hän ei itse haluaisi tehdä.

Yleisimmin hypnoosista haetaan apua

• erilaisten pelkojen kohtaamiseen

• jännittämiseen, uupumiseen

• unettomuuteen, kivun hallintaan ja ns. psykosomaattisiin oireisiin.

Myös erilaisten riippuvuuksien kuten tupakka- ja alkoholiriippuvuuksien hoidossa on hypnoosilla saatu hyviä tuloksia.

Hypnoosivalmennuksella voidaan parantaa itsetuntoa, stressinhallintaa ja suorituskykyä (esimerkiksi urheilijat). Valmennuksella voidaan myös tehostaa motivoitumista esimerkiksi terveellisempään elämäntapaan, painonhallintaan, opiskeluun, koulunkäyntiin, kuntoutumiseen.

Myös esiintymis- ja synnytysvalmennus ovat hypnoosityöskentelyn kohdealueita. Jälkimmäisestä kuninkaallinen esimerkki: ”Daily Mailin lähteiden mukaan herttuatar Catherine synnytti prinssi Georgen ilman kipulääkkeitä. Luomusynnytystä varten Kate opetteli etukäteen rentoutumistekniikoita ja itsensä hypnotisointia pystyäkseen sulkemaan kivun pois mielestään.” Catherinehan haki apua myös vaikeaan raskauspahoinvointiinsa hypnoosista. Ja kyllä, myös itsehypnoosia voi tehdä.

• Toimiiko hypnoosi?

Herttuatar Catherinella hypnoosi ja erilaiset rentoutusmenetelmät tuntuvat toimivan. Jokainen kuitenkin kokee hypnoosin yksilöllisesti ja myös jokainen hypnoosi (samoin kuin rentoutuminen) on erilainen kokemus. Jotkut vaipuvat syvään hypnoosiin helpommin kuin toiset. Tässäkin pätee sama, kuin missä tahansa muussa asiassa – harjoittelu, harjoittelu ja harjoittelu. Harjoittelu kehittää kykyä vaipua hypnoosiin nopeammin samoin kuin kykyä rentoutua nopeammin ja syvemmälle. Näin tajunnantilan muutokset voivat tapahtua hyvinkin nopeasti vaikka silmät avoinna. Itse olen huomannut jääväni kiinni ”valvehypnoosista” useita kertoja päivässä. Oikeastaan aika mukavaa, kun tietää, että voi ”kadota eetteriin” milloin vaan…

Aina ei tarvita syvää hypnoositilaa toivottujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakas voi sanoa, ettei hän missään hypnoosissa ollut, mutta siitä huolimatta tuloksia alkaa tulla. Se on merkki siitä, että yhteys omaan sisäiseen maailmaan ja alitajuntaan on kuitenkin syntynyt. Toisaalta esimerkiksi vaikka painonhallinta ei välttämättä vaadikaan syvää hypnoositilaa. Mielikuvia voidaan muokata monenlaisessa rentouden tilassa.

Hypnoosi ei kuitenkaan ole mikään jokaiseen tehoava hokkuspokkus yleislääke. Se ei myöskään ole perinteisten hoitomuotojen korvike vaan täydentää niitä. Rentoutumisen ja hypnoosin aikana luodut suggestiot ja myönteiset mielikuvat alkavat toimia alitajuisesti. Tähän perustuu hypnoosivalmennuksen hyvät tulokset. Hypnoosissa ei ole kysymys ihmisen ohjailemisesta vaan sen tavoitteena on antaa avaimia kullekin oman elämänsä hallintaan.

• Rentoudu säännöllisesti

Hypnoosi- ja rentoutusohjauksen yksi tavoite on ohjata asiakas löytämään itselleen sopiva tapa rentoutua. Säännöllinen rentoutuminen on helppo ja ehkä edullisin tapa hoitaa terveyttään ja jaksamistaan.

Hypnoosilla ei ole kielteisiä sivuvaikutuksia eikä hypnoosiin ole myöskään mahdollista jäädä. Syvästäkin hypnoositilasta – aivan kuin unesta - tullaan ennen pitkää ”ulos”, vaikka ihmisen annettaisiinkin siihen jäädä itsekseen. Suurin osa kokee hypnoositilan miellyttävänä, eikä välttämättä haluaisi kiirehtiä sieltä pois, kuten tämä asiakas, joka tuli hypnoosiin korkean paikan kammon vuoksi:

"Terve! Kiitokset eilisestä, voisin tulla vaikka heti uudelleen hypnotisoitavaksi olipa pelkoja vai ei. Oli niin hieno olotila että en ole kokenut vastaavaa... Terveisin eilen hypnotisoitu V."

Joskus oman käytöksen kontrolli kuitenkin on niin vahvaa, ettei ihminen pysty sen takia rentoutumaan. Tuolloin hypnoosiohjaukseen meneminen voi olla tuhlausta - tai sitten juuri se reitti, jolla löytää kadoksissa olevan rentoutumisen taidon.

Photo copyright Kaisa Natri

#alitajuntahypnoosirentoutuminenmentaalivalmennusmielenmaisema